perjantai 3. tammikuuta 2014

Kipsisuojus Saban kuningattarelle

Äitini hyppäsi pari kuukautta sitten parvekkeelta. Ei hätää, hänellä ei ollut mitään itsetuhoisia ajatuksia, vaan hän oli epähuomiossa lukinnut itsensä ulos ilman takkia, avaimia ja puhelinta. Periferiassa naapurit eivät kuule huutoja, eikä kukaan muu ollut tapahtumahetkellä kotona. Neljän asteen pakkasessa äitini ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin kokeilla lentotaitoja.

Tuloksena oli murtuneita luita. Ompelin epäonniselle liitelijälle kipsisuojuksen ulkokäyttöön, että varpaat pysyisivät lämpiminä ja kipsi siistinä. Äidin lempiväri on tietenkin vihreä.


Kävin isänpäivänä kotona ja olin äimistynyt yksijalkaisen äitini aktiivisuudesta! Hän oli aktiivisempi kuin minä kaksijalkaisena. Hän suorastaan kukoisti, koska hän oli keksinyt keinoja kompensoida murtuneen jalan aiheuttamat liikkumisvaikeudet. Hänet oli kuulemma nähty jopa haravoimassa..!

 
Lenkkeilyn harrastaminen oli tosin mahdotonta entisessä muodossaan, mutta äitini naapuri ja ystävä M oli lykännyt äitiäni pyörätuolissa ympäriinsä ja äiti oli vain todennut: "M, sinun lihaksesi kasvavat kun lykkäät minua ja minä vain istun tässä kuin Saban kuningatar."


Kaavan kipsisuojukseen piirtelin omasta päästä, mutta äidin kipsattu jalka tarvittiin kaavapaperin viereen, jotta pystyin arvioimaan mitat oikein. Lopulta töppösestä tuli juuri passeli.

Vuorina on fleece, välissä levyvanu ja päällä Marimekon kerniä (vai vahakangasta?). Jätin tossun takaa auki ja lisäsin nepparit, jotta rampa käyttäjä saa tossun helpommin jalkaansa.
 


Äiti oli saanut työkavereiltaan parane pian -lahjaksi ovistopparikoiran, ettei ovi kolahda kiinni selän takana enää uudestaan :)

15 kommenttia:

  1. Hui! Onpa siinä kylmäpäinen ja rohkea äitee. Onneksi ei käynyt pahemmin! Hienosti kaavoitettu töppönen ja varmasti tuli tarpeeseen. Pikaista paranemista äidillesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Äidin jalka onneksi on jo parantumaan päin :)

      Poista
  2. Hui, miten hurjapäinen äiti! Kipsisuojus on hieno. Itsekin olen joskus sellaisen joutunut tekemään, mutta siitä ei tullut ollenkaan noin tyylikäs. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tämä yksilö vaati hieman ajatustyötä, koska en ole tottunut tekemään mitään ilman kaavoja.. :)

      Poista
  3. Wau, onpas aikas hieno! Ja aikas mainio äiti! Paranemista hänelle ja jalalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Äiti voi jo onneksi kohtuullisen hyvin :)

      Poista
  4. No hui! Onneksi selvisi vähäisillä luunmurtumilla. Ilahduttavan kipsin suojuksen olet kyllä tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Huokaisin itsekin helpotuksesta, koska paljon pahempaakin olisi voinut sattua! Parempi näin :)

      Poista
  5. Aika kylmähermoinen on kyllä hän@ Jollain tapaa ihan valtavan symppis tarina. :) Ovistopparikoirakin <3 Kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälle on kyllä perheessä naureskeltu nyt kun asialle voi nauraa :) Äiti varmaan saa kuulla tästä aika pitkään :D

      Poista
  6. Ai kauheeta, onneksi ei käynyt pahemmin! Uskaltaisikohan sinne parvekkeelle piilottaa avaimen varmuuden vuoksi...? Mutta hieno suoja kipsille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja hyvä idea muuten, mutta se on nerokkaasti sellainen ovi, ettei siinä ole lukkopesää ulkopuolella! :D

      Poista
  7. Tarinan aloitus oli karmiva ja kättesi jäljet upeita. Paranemisia äidillesi. Omanikim pari vuotta mursi jalkansa ( ei mitään noin dramaattista :-)).. Suojaksi neuloin vain ison villasukan. Tuo on ulkoiluun paljon parempi keksintö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Äiti on onneksi jo paranemaan päin :) Toivottavasti oman äitisi jalkaan ei ole jäänyt mitään vaurioita! :)

      Poista
  8. Oho mikä tarina! Hauskakin. Äitisi vaikuttaa mainiolta tyypiltä :) Ja noita kipsisuojuksia voisi markkinoida jonnekin, vaikuttaa paljon paremmalta kuin pelkkä villasukka tai muu ohut suoja!

    VastaaPoista