maanantai 7. lokakuuta 2013

Helikopterikettu



Loppukesästä valmistui tämä sympaattinen lapsen takki. Tämä tuli taas ystäväni S:n tyttärelle P:lle. Olin hieman huolissani takin koosta, sillä vaikutti siltä, että se ei ehkä mahtuisikaan P:lle, joka oli taas kasvanut hurjasti. Takin leveys on kokoa 74, pituus 80.

Vuoritin kukkavelourtakin pinkillä pallotrikoolla ja kanttaukseen käytin violettia resoria. Neppareiden kiinnittäminen oli hieman hasardia, koska etukappaleen yläkulmasta tuli sen verran paksu, ettei mikään neppari olisi mennyt siitä läpi. Jouduin purkamaan resorin, kiinnittämään nepparin resorin alle ja tekemään resorin päälle vielä valenepparin, jotta kokonaisuus olisi tasapainoinen.
 

S ja P tulivat syyskuun alussa piipahtamaan ja takki lähti samalla uuden omistajan matkaan. Takki on passeli viileneviin iltoihin ja se oli juuri sopiva P:lle. Eipä siinä kasvuvaraa ollut, mutta syksyyn se oli tarkoitettukin.



Kaava: Helicopter Fox lehdestä Ottobre 1/2012Koko: leveys 74, pituus 80
Kankaat: Eurokangas

tiistai 1. lokakuuta 2013

Sitterin tuunaus


Ystäväni T laittoi minulle eräänä elokuisena sunnuntaipäivänä innostuneen tekstarin, jossa hän kertoi dyykanneensa ehjän sitterin, jonka istuinosa oli ruma, likainen ja haiseva. Hän ehdotti yhteistä tuunausprojektia. T ei ompele, joten hän tarvitsi minun apuani.

T:llä oli valmiina näkemys tuunauksen lopputuloksesta: Finlaysonin paksua norsupuuvillaa värikkäillä kanteilla. Kävimme kangasostoksilla (usko tai älä: minä selvisin ulos ostamatta mitään) ja löysimme ihan tuurilla jo valmiiksi sopivan kokoiset palat! Siitä alkoi hitaasti edennyt yhteisprojekti: mittasimme, leikkasimme, sovitimme, silitimme, yhdistelimme ja ennen kaikkea pohdimme.

Olin vastikään tehnyt monta metriä punaista vinokanttia itse, joten käytimme sitä sitteriin tehosteeksi. Samaa kangasta oli vielä vinokantin jälkeen hyllyssä, joten saimme siitä vyötäröremmit ja alaosan tukiremmin. Tykkään itse todella paljon tästä mustavalkoisen ja kirkkaanpunaisen yhdistelmästä! Ryhdikästä ja piristävää! :)


Minä olen sellainen ompelija, joka jättää työn aina kesken, kun tapahtuu joku kämmi. Seuraavana päivänä kämmistä on helppo lähteä liikkeelle. Tässä projektissa kämmejä oli vaikka muille jaettavaksi. T jaksoi tsempata minua, kun sadattelin viidennen katkenneen neulan jälkeen, kun kantit menivät koko ajan ahterilleen tai kun väsyneenä tikkasin vääriä kankaita toisiinsa.




Superlonpalaset eivät ainakaan helpottaneet ompelua. Ompelus poukkoili vähän miten sattuu ja tässä sitterissä on myös rumimmat kanttaukset, jotka olen koskaan tehnyt! T ei näköjään välittänyt siitä, vaan kannusti minua loppuun asti! :) Lopputulos näyttää yleisellä tasolla kyllä todella kivalta, kunhan ei zoomaa liian lähelle.

Superlonia on siis sekä selkäosassa että takapuolen alla. Ne on jo kaupassa leikattu muotoonsa ja minä huristelin ne ompelukoneella paikoilleen. Välissä on myös vanulevy. Seuraavan kuvan otti ystäväni T.







Projekti oli hauska ja se tuli jopa valmiiksi! Minulta alkoi jo usko loppua kanttauksien kanssa, mutta lopulta pääsimme kuvaamaan sitteriä lähiympäristöön (sisällä oli jo liian hämärää), jossa T kantoi uutta sitteriään hymyillen!

 
 



Sitteri on siis tulossa T:lle kummipojan vierailuja varten. Olen aivan vakuuttunut, että kummipoika F kuitenkin puklaa heti ensimmäiseksi sitterille, mutta pesimme norsukankaan ennen ompelua, jottei istuinosa kutistuisi liikaa tulevissa pesuissa.

Tässä vielä tilanne ennen ja jälkeen. Harmi, ettei hajua voi dokumentoida. Kuvitelkaa, että parit pikkuvahingot olivat imeytyneet sitterin superloneihin. Pelkästään jo hajun takia istuinosa oli pakko uusia, mutta kyllähän se nyt myös näyttää ihanammalta ja houkuttelevammalta :)
                                                                                                                                                                                                                       
               

Ystäväni T on ottanut ennen-kuvan. Hänen blogiinsa pääsee tästä.

Ps. Alakerran naapurini rakastaa minua ja uusia nepparipihtejäni. Hän ei vain tiedä sitä. Minun ja naapurini aikaisemmasta keskustelusta voit lukea täältä.