tiistai 1. lokakuuta 2013

Sitterin tuunaus


Ystäväni T laittoi minulle eräänä elokuisena sunnuntaipäivänä innostuneen tekstarin, jossa hän kertoi dyykanneensa ehjän sitterin, jonka istuinosa oli ruma, likainen ja haiseva. Hän ehdotti yhteistä tuunausprojektia. T ei ompele, joten hän tarvitsi minun apuani.

T:llä oli valmiina näkemys tuunauksen lopputuloksesta: Finlaysonin paksua norsupuuvillaa värikkäillä kanteilla. Kävimme kangasostoksilla (usko tai älä: minä selvisin ulos ostamatta mitään) ja löysimme ihan tuurilla jo valmiiksi sopivan kokoiset palat! Siitä alkoi hitaasti edennyt yhteisprojekti: mittasimme, leikkasimme, sovitimme, silitimme, yhdistelimme ja ennen kaikkea pohdimme.

Olin vastikään tehnyt monta metriä punaista vinokanttia itse, joten käytimme sitä sitteriin tehosteeksi. Samaa kangasta oli vielä vinokantin jälkeen hyllyssä, joten saimme siitä vyötäröremmit ja alaosan tukiremmin. Tykkään itse todella paljon tästä mustavalkoisen ja kirkkaanpunaisen yhdistelmästä! Ryhdikästä ja piristävää! :)


Minä olen sellainen ompelija, joka jättää työn aina kesken, kun tapahtuu joku kämmi. Seuraavana päivänä kämmistä on helppo lähteä liikkeelle. Tässä projektissa kämmejä oli vaikka muille jaettavaksi. T jaksoi tsempata minua, kun sadattelin viidennen katkenneen neulan jälkeen, kun kantit menivät koko ajan ahterilleen tai kun väsyneenä tikkasin vääriä kankaita toisiinsa.




Superlonpalaset eivät ainakaan helpottaneet ompelua. Ompelus poukkoili vähän miten sattuu ja tässä sitterissä on myös rumimmat kanttaukset, jotka olen koskaan tehnyt! T ei näköjään välittänyt siitä, vaan kannusti minua loppuun asti! :) Lopputulos näyttää yleisellä tasolla kyllä todella kivalta, kunhan ei zoomaa liian lähelle.

Superlonia on siis sekä selkäosassa että takapuolen alla. Ne on jo kaupassa leikattu muotoonsa ja minä huristelin ne ompelukoneella paikoilleen. Välissä on myös vanulevy. Seuraavan kuvan otti ystäväni T.







Projekti oli hauska ja se tuli jopa valmiiksi! Minulta alkoi jo usko loppua kanttauksien kanssa, mutta lopulta pääsimme kuvaamaan sitteriä lähiympäristöön (sisällä oli jo liian hämärää), jossa T kantoi uutta sitteriään hymyillen!

 
 



Sitteri on siis tulossa T:lle kummipojan vierailuja varten. Olen aivan vakuuttunut, että kummipoika F kuitenkin puklaa heti ensimmäiseksi sitterille, mutta pesimme norsukankaan ennen ompelua, jottei istuinosa kutistuisi liikaa tulevissa pesuissa.

Tässä vielä tilanne ennen ja jälkeen. Harmi, ettei hajua voi dokumentoida. Kuvitelkaa, että parit pikkuvahingot olivat imeytyneet sitterin superloneihin. Pelkästään jo hajun takia istuinosa oli pakko uusia, mutta kyllähän se nyt myös näyttää ihanammalta ja houkuttelevammalta :)
                                                                                                                                                                                                                       
               

Ystäväni T on ottanut ennen-kuvan. Hänen blogiinsa pääsee tästä.

Ps. Alakerran naapurini rakastaa minua ja uusia nepparipihtejäni. Hän ei vain tiedä sitä. Minun ja naapurini aikaisemmasta keskustelusta voit lukea täältä.

32 kommenttia:

  1. Todella kannatettavaa kierrätystä! Lopputulos on mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kierrätys on kyllä hyvä asia! :) Sitterin runko oli niin hyvässä kunnossa, että olisi ollut sääli päästää se kaatopaikalle!

      Poista
  2. Ihan huippuhieno!! Sitten, jos mulla on joskus vavva niin tuunaa mullekin, hälläväliä miten ne kanttaukset mennee!! Haliterkkuja muutenkin! T: Ulla-Sisko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mä sanoin T:lle, etten tuunaa yhtäkään sitteriä puoleen vuoteen, joten älä nyt sitä vauvaa heti pyöräytä ;) Mutta nyt ainakin tiedetään, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, joten sitteriä vain dyykkaamaan ;)

      Poista
  3. Näyttää kyllä tosi hienolta, huippu muodonmuutos

    VastaaPoista
  4. En ole KOSKAAN nähnyt yhtä hienoa sitteriä! Jos tämä minun vauvakuumeeni joskus laitetaan täytäntöön, on mun pakko päällystää meidän ruma sitteri. Viimeksi en etukäteen osannut ajatella ja sitten vauva kourassa ei enää jaksanut ajatella eikä välittää. Mutta hittolainen, totisesti hienoin koskaan näkemäni sitteri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän oikein häkeltyy näistä kehuista! :) Kiitos vain! Tsemppiä sitten tuunaukseen, ole varovainen superlonien kanssa ;)

      Poista
  5. Mahtava tuunaus, sitteristä tuli UPEA! Saa nähdä onko nää Finlaysonilla kohta tuotannossa norsusittereitä, mie ainaki ostaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Heh, pitää pitää silmät auki, jos niillä tosiaan mallistoon ilmestyy sittereitä ;)

      Poista
  6. Vautsi, sitteristä tuli ihan huippu!

    VastaaPoista
  7. On kyllä tyylikkäin koskaan näkemäni sitteri! :)

    VastaaPoista
  8. Taitavaa työtä: todellakin onnistunut projekti!

    VastaaPoista
  9. Tästä tuli ihan sairaan cool!

    VastaaPoista
  10. Kyllä kannatti, tuli aika superkiva! Minulla odottelee tuolla nurkassa samanlainen projekti, saas nähdä miten käy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tsemppiä ja sinnikkyyttä projektiin! :)

      Poista