maanantai 27. toukokuuta 2013

Äidille


Äiti sai äitienpäivälahjaksi oranssikukkaisen tunikan. Hurauttelin ompelukoneella vähän liiankin suurpiirteisesti, mutta ihan kelpo käyttövaate kankaasta tuli. Kunhan ei katso saumoja liian tarkasti.. (mustat hihat ovat kuvausrekvisiittaa, tunika on hihaton)


Repäisin kaavat äidin vanhasta kulahtaneesta topista, jonka joskus olin purkanut kappaleiksi. Käyttökelvottomasta vaatteesta sain kaavat, jotka istuvat äidilleni mitä täydellisimmin. Lisäsin vain tähän kyseiseen tunikaan reippaasti pituutta, ettei vaate jäisi napapaidaksi. 

Kuvissa oranssi näyttää poikkeuksellisesti liian voimakkaalta. Oikea sävy ei ole appelsiininoranssi vaan hieman hailakampi. Miten se kuvaaminen onkin aina niin vaikeaa?


Kankaan kukkakuviot osuivat puolivahingossa hyviin paikkoihin. Kangas on aika muinaista, olen vienyt sen joskus teinivuosina äitini kangasvarastoista. Ohut trikoo tuntuu todella kivalta ja riittävän ohuelta kesävaatteeseen.


Pelkäsin, että tunikasta tulisi liian pieni, mutta se istui äidilleni täydellisesti (korosti hänen upeaa vyötäröään!). En vain tajunnut pyytää häntä sovituskuviin (olisiko edes suostunut?), joten luottomallini E suostui pukemaan tunikan päälleen kuvaussession ajaksi, jotta varmasti saisin kuvattua vaatteen ennen äitienpäivää.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Toinen Shedir

Enpä ole vähään aikaan ehtinyt postailla mitään. Moni projekti on kyllä valmistunut tällä välin ja sitäkin useampi on aloitettu, joten ehkä on aika esitellä taas jotain. Opiskelukiireet ja yllättävä sairaalareissu ovat pitäneet minut pois blogimaailmasta. 

Tässä tulee Shedir-pipo, jonka neuloin hollantilaisen ystäväni äidille. Olen neulonut Shedirin aikaisemminkin, mutta tällä kertaa homma sujui huomattavasti nopeammin, koska pystyin vaivatta neulomaan ilman palmikkopuikkoa.


Tein kaiken muuten ohjeen mukaan, mutta neuloin oikeat silmukat kiertäen, jotta palmikoista tulisi siistimpiä.


Kavennukset muodostavat kyllä ihanan kuvion päälaelle. Onnistuin jossain vaiheessa tosin sössimään koko homman, kun luulin muistavani kuvion ulkoa. Lopputuloksena oli aivan liian pieni pipo ja jouduin purkamaan ja neulomaan kavennukset uudelleen.


Kiinnitin samasta langasta virkatun kukan, joka on kiinni hakaneulalla. Kukan saa siis halutessaan irti.


Malli: Shedir by Jenna Wilson
Lanka: Novita Rose Mohair
Puikot: 3.0
Tästä Ravelry-projektiin 


 Tilasin nimikointilappuja. Jee!

Tässä tulee myös pari kuvaa piposta saajansa päässä Hollanin kevätmaisemissa.

(c) Benjamin de Groot

(c) Benjamin de Groot

perjantai 3. toukokuuta 2013

Tsekatkaa nämäkin blogit..!

Sain Idalta, Elinalta ja Pitkolta tunnustuksen! Kiitos paljon <3



Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka tunnustuksen sinulle antoi.

Valitse viisi ihanaa bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Näin autamme uusia bloggaajia eteenpäin, ja ehkä juuri sinä löydät uuden upean blogituttavuuden.
Minulta tunnustus lähtee seuraaville blogeille:
(käykää ihmeessä tsekkaamassa, jos ette vielä ole näihin päässeet tutustumaan!)

Näpertäjä (ihania peittoja ja vaikka mitä)
Uutar (ihanan värikkäitä käsitöitä)
Ratkoja (hurmaavia ompeluksia)
Roudan Muruset (ompeluihanuuksia - kyseinen blogi sai minut tosin vararikon partaalle tänään, koska sieltä luin, että Eurokankaalla on kaikki kankaat -20% nyt lauantaihin 4.5. asti)
Kiharoiden kätköissä (hullun ihania neulomuksia)

torstai 2. toukokuuta 2013

Sake lempivärissä




Lempparimallini Cookie A:n kirjassa Knit. Sock. Love. on Sake. Olen pantannut ohjetta ja siihen valitsemaani lankaa jo pitkän tovin, mutta nyt maaliskuussa päätin vihdoinkin yhdistää nämä kaksi ihanaa asiaa. Väri on ihana lempivärini: ei aivan vaaleanvihreä, vaan kirkas ruohonvihreä. Tai oikeastaan koivunlehtien keväinen väri, kun lehdet ovat saavuttaneet täyden kokonsa, mutta eivät vielä tummuneet tummanvihreiksi. Tää on tarkkaa :D



Malli: Sake by Cookie A kirjasta Knit. Sock. Love.
Lanka: Austermann Step
Puikot: 2.25 mm


Saken neulominen oli kivaa. Jouduin yllättävän vähän katsomaan kaavioita, mutta sain silti aikaan ihan järkevän näköisen lopputuloksen. 



Toisen sukan syndrooma iski tietenkin taas. Toinen sukka on hieman tiukempi kuin toinen, mutta suurella vaivalla väännetyt sukat saavat kelvata. En aio purkaa mitään. Mottoni on: "Kyllä ne venyy."


Nyt on pakko näyttää eräs friikki kuva. Tässä on värisäädöt ja valosäädöt ja muutkin säädöt ihan pielessä, mutta lopputulos on aika hauska :D Minulle tulee tästä mieleen se Muumi-jakso, jossa Muumipeikon päällä oli aaveen jalat majakkasaarella.