torstai 21. marraskuuta 2013

Ponipuku

Kahden koulun ja ziljoonan asian kanssa paiskiminen on vienyt kaiken aikani, joten en ole ehtinyt juuri syksyllä postailla. Toivottavasti siellä on vielä edes joku lukija jäljellä..!

Sain syksyllä todella paljon ihanaa Pony Bloom -trikoota Sari Ahokaiselta, koska minulla on vähän isompi BlogSari-suunnitelma kankaalle. Siitä ei valitettavasti voi vielä kertoa, koska tämä isompi projekti on vielä kesken. Harmi vaan, että ihminen aina aliarvioi ajankäyttönsä..! Sain kangasta sen verran, että sain tehtyä myös tuttujen lapsille vaatteita.

Ompelin trikoosta väliprojektina haalariasun ystäväni S:n tyttärelle P:lle, jolle sujahti jo 86 cm:n koko päälle.

Ponit ovat valtavan ihania, raikkaita, pirteitä ja sympaattisia! Kangas on todella ihanaa. Saan varmasti toivottavasti kuulla käyttökokemuksia lapsiperheen arjesta.



Kaavana on Ottobren Villikko (1/2013). Haalari muistutti minua jälleen kerran siitä, että väsyneenä ei kannata ommella. Olin suunnitellut eturaglansaumaan nepparilistaa, mutta se menikin vahingossa taakse. Toivotaan, ettei se haittaa, koska en ollut purkutuulella.



Haalari oli yllättävän sopiva, sillä kuvittelin sen olevan vielä hieman iso. Haalarissa on kuitenkin aavistus kasvuvaraa, joten toivotaan, että sille löytyy käyttöä. Periaatteistani poiketen en tällä kertaa pessyt kangasta etukäteen, koska sain kangasta niin ison palan. Varsinainen projektini tästä kankaasta on hieman erilainen, eikä siinä niin haittaa, jos valmis vaate hieman kutistuu. Toivotaan siis, että värit eivät leviä pesussa..!



Viimeisen kuvan on ottanut ystäväni S. Pahoittelen kahden ensimmäisen kuvan laatua: ne oli pakko ottaa puhelimella, koska järkkärini oli unohtunut kotiin eikä siten ollut mukana lahjan antamisen hetkellä..

18 kommenttia:

  1. Ihanan pirteä haalari! Tykkäsin tuosta kankaasta kovasti, materiaalikin oli ihanan jämäkkää!

    VastaaPoista
  2. Tosi söpö haalari. Mua ei ensin noi ponit innostaneet mutta nyt olen katsonut että niistä on tullut tosi ihania vaatteita. :)

    VastaaPoista
  3. Minä ainakin vielä täällä. Itselläkin on kyllä ollut blogrintamalla niin hiljaista.... Mutta oletpas kivan puvun ommella hurauttanut. Itsellänikin on tuollainen työn alla, kun olen sellaista kummitytölle joululahjaksi lupaillut. Tein jo koeversion, mutta pikkusen pitää vielä parannella. :)

    VastaaPoista
  4. Tein saman nappilistavirheen eilen. Nyt on bodyssa takana nepparit, mutta kuulemma jossain ostovaatteissakin on, niin leikin sen olevan suunniteltua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sitä virheistään oppii.. En tiennytkään että niitä on myös takana! Huh! :D

      Poista
  5. On kyllä suloinen haalari. Kangas sopii siihen just eikä melkein. Ja kyllähän nepparit voi toki olla takapuolellakin. Joskus tuntuu että se olisi jopa suotavaa. Pienet sormet repivät meillä niitä neppareita auki yhtenään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Totta! Lapsi ei itse ainakaan saa niitä sitten auki! Mietin vaan miltäköhän nepparit tuntuvat selän alla, jos lapsi nojaa jonnekin..

      Poista
  6. On kyllä suloinen pieni villikko <3 Ja nuo ponit on juuri niin kuin kuvailitkin :)

    VastaaPoista
  7. Tosi hieno! :) suloinen kangas!

    VastaaPoista
  8. Eilen pikku-P kävi itse ottamassa ponihaalarin pyykkinarulta ja toi sen minulle. Siispä puin sen hänen päällensä.

    Sitten tänä aamuna P oli vaippasillaan ja hänelle tuli kylmä. Hän halusi vaatetta päälleen ja kiikutti isälleen - minkäs muun kuin ponihaalarin! Ja antoi pukea sen ilman yhtään vastalausetta, mikä on hyvin epätavallista. Taitaa siis olla P:n suosikkivaate! Äiti kun ostaa aina vaan niitä tylsiä yksivärisiä vaatteita.

    T: P:n äiti

    VastaaPoista